Miksi valtio stigmatisoi hampun tuottajia ja seisoo kestävän kasvun esteenä?

Kannabiksesta puhutaan monesta eri näkökulmasta. Yksi näkökulma, jota pitäisi nostaa paljon enemmän esille ei edes liity päihteisiin, vaikka liittyykin kannabiskasviin.

Hampulla yleensä tarkoitetaan Cannabis sativa -kasvin lajikkeita, jotka eivät päihdytä. Kannabiksella yleensä tarkoitetaan saman kasvin lajikkeita, jotka päihdyttävät.

Suomessa on mahtavat kasvuolosuhteet hampulle ja paljon teknistä osaamista sen käytöstä monenlaisiin hyvin edistyksellisiin kiertotaloutta tukeviin tarkoituksiin. Hamppu kasvaa nopeasti, sitoo paljon hiiltä, parantaa sen maan laatua, jossa se kasvaa ja kasvin osia voi käyttää moneen tarkoitukseen.

Juuret parantavat kasvaessaan maaperää ja niistä sekä kasvin lehdistä voidaan valmistaa öljyä ja erilaisia uutteita. Hampun varsista saa kaikenlaisia ainesosia, joista voidaan tuottaa mm. paperia, sellua, biokomposiittia, betonia, erilaisia tekstiilejä esim vaatteisiin sekä valtavasti muita asioita. Siemenistä saa ravintorikasta ruokaa, kuten proteiinirikkaita ja maukkaita lihankorvikkeita sekä öljyjä. Kukkia käytetään päihteenä ja lääkkeenä, mutta niistä saa ainesosia myös kosmetiikka- ja ruokakäyttöön.

Kävin Teknillinsen Hamppukerhon vieraana Otaniemessä puhumassa Radiodiodissa, Otaniemen Wappuradiossa. Keskustelimme teollisen hampun potentiaalista ja miten kannabiksen epäoikeudenmukainen kieltolaki on hidaste ja este suomalaiselle hampputeollisuudelle. Tämä ala ei edes tuota päihteitä, mutta kärsii kuitenkin huonosta päihdepolitiikasta.

Teknillisen Hamppukerhon haalarimerkki kuvattuna Otaniemessä

Suomessa on THC:n nollatoleranssi, joka on mielestäni ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Muualla EU:ssa hampun tuottajat eivät kohtaa samanlaista täysin turhaa byrokratiaa, minkä takia Suomeen tuodaan teollisuuskäyttöön paljon hamppua ulkomailta sen sijaan, että sitä kasvatettaisiin täällä. Sen sijaan, että tätä tilannetta helpotettaisiin, niin STM haluaisi vaikeuttaa sitä entisestään.

Wappuradion studiossa myös vieraana ollut hamppututkija Viljami Koskelainen valmistaa hampputekstiilejä italialaiselle vaateyhtiölle. Yhtiö lähetti Italiassa kasvatettua hamppua hänelle, josta hän valmistaa korkealaatuista tekstiiliä ja lähettää takaisin. Koskelaisen mukaan hamppua on raaka-aineena vaikeaa saada, varsinkin suomalaista sellaista. Samaan aikaan tekstiiliteollisuudesta ollaan jo povattu Suomen teollisuuden uutta tukijalkaa.

Yksi keskustelun juontajista Niko Nästi esitteli studiossa hänen tekemäänsä hamppubetonia, jota voidaan käyttää esim talojen eristeinä. Biotuotetekniikan lehtori Eero Hiltunen, joka liittyi myös keskusteluun ylisti tämänkaltaisen materiaalin potentiaalia mm. vähentämään rakennusten hiilijalanjälkeä. Hänkin näki hamppubetonia ensimmäisen kerran siinä Otaniemen metroaseman edessä olevassa kontissa, joka toimi studionamme.

Kaikkia hamppukasveja kohdellaan kuitenkin potentiaalisina päihteinä. Suomessa kun tuotetan hamppua esim siemeniä varten, niin kaikki kukinto täytyy hävittää, mikä vie maanviljelijöiltä aivan valtavat potentiaaliset tulot ja ei perustu mihinkään muuhun kuin päihdyttävän hampun kieltolakiin. Kävin viime vuonna vegemessuilla ja olin aika järkyttynyt, kun kuulin kuinka paljon hampun kukintoa messuilla ollut hamppuyrittäjä joutuu heittämään kompostiin.

Eri hamppulajikkeissa on erilaisia kannabinoidiprofiileja. Teollisuuskäyttöön jalostetut kannabiskasvit eivät sisällä tarpeeksi psykoaktiivista kannabinoidia THC:tä, että ne päihdyttäisivät. Kun aloitamme päihdyttävän hampun sääntelyn (eli kontrollin), niin sen tulisi mielestäni koskea vain yli 1% THC:tä sisältävien kannabiskasvien kukintoa ja hartsia. Kaikki muu hamppu täytyy vapauttaa.  Näin olen ehdottanut aiemmin päihdyttävän kannabiksen sääntelymallissani.

Lähes kaikissa hamppukasveissa (eli kannabiskasveissa) on jonkun verran THC:tä. Nollatoleranssi on silkkaa typeryyttä, kuten toki päihdyttävän kannabiksen kieltolakikin.

Yksi iso osa hampputeollisuuden ongelmaa on myös kasviin liitetty stigma. Hamppu on vanha suomalainen viljelyskasvi, mutta Yhdysvalloista tuotu kasvin demonisointi vaarallisena huumekasvina on johtanut tilanteeseen, jossa suomalaiset eivät välttämättä viitsi lähteä tälle alalle, koska ihmiset tuomitsevat heidät “huumemyönteisinä”. Hamppututkija Viljami Koskelainen kertoi kohdanneensa tälläistä stigmaa, mikä minua suorastaan vitutti. Sympaattinen nuori mies, joka haluaa vain tehdä hampusta tekstiilejä joutuu kärsimään Richard Nixonin aloittamasta huumesodasta. Aivan absurdia…

Suomen valtion tulisi ottaa järkikäteen hampun suhteen, mahdollistaa tämän alan kasvu, innovointi ja kukoistus, eikä seistä sen esteenä.

Jos haluat lukea asiasta lisää, suosittelen tätä YK:n viime syksyistä raporttia. Alunperin Hamppuradion toinen juontaja Arttu Kärkkäinen suositteli tätä minulle. Sieltä löysin esim tämän alla olevan hienon tietoa täynnä olevan kuvan.

Voit kommentoida tätä blogia twitterissä.